Tyyntä sadetta myrskyn edellä

Istun keittiön pöydän ääressä täysissä pukeissa. Saksan armeijan maastotakki istuu laiskasti harteillani. Harmaiden pillifarkkujen lahkeet olen käärinyt ylemmäs punteille, niin että nilkat näkyy. Keittiössä on hiljaista, koiran katkonainen kuorsaus kumpuaa eteisestä. Toinen kupillinen maitokahvia jäähtyy pöydällä koneen vieressä. Sadepäivä.
   En jaksa tänään kiirehtiä mihinkään kahdesta syystä. Pieni alakulo ja itsesääli kolkuttelevat mielen perukoilla eli hetket yksin ei haittaa. Oon ollut koko viikonlopun enemmän tai vähemmän kotikissana eilistä rullausta lukuunottamatta. Nautin, kun saan vaan pysähtyä hetkeen ja antaa ajatuksen leikkiä, vieden mut muualle, tai ei mihinkään. Ei sillä ole niin väliä, kunhan saa olla hetken rauhassa.
   Toinen, ehkä kuitenkin suurempi syy on, että tää on varmaan viimenen päivä tässä kuussa, kun saan todella pysähtyä rauhassa paikoilleni vailla suunnitelmia. Huomisesta alkaa hullunmylly, ojankaivuuhomman ja mulle korvaamattomein ihmisten näkemisen kautta lappiin melkein viikoksi ystikselle.
   Lapissa vietän myös juhannuksen, mutta se ei oo oleellista. Suomalaisen juomakulttuurin stereotypia on mun mielestä hölmö ja aion sivuuttaa sen täysin. "Ei vittu, vappu! Vedetään perseet! Voi juma, juhannus! Vedetään perseet! Perjantai! Vedetään perseet!" Jeesus. Älkää käsittäkö väärin, en aio saarnata tästä enempää, enkä koita pelastaa maailmaa nyt, koska maailmanpelastaminen on a) tylsää b) turhaa.
   Se, mitä odotan lapilta, on vanhat ystävät ja levin skeittiparkki. Huippumakeeta saada nähdä kaikkia viime vuona tutuiksi tulleita kasvoja, koska mun mielestä lapin ja etelän ihmiset eroaa toisistaan ihan oikeasti aika paljon. Jos nyt joku karkea yleistys pitää heittää niin lappi on amis ja etelä on lukio muutamaa poikkeusta lukuunottamatta!
   Levin skeittiparkki? Miksi levin_vitun_skeittiparkki? Anteeksi ruma kielenkäyttöni, ei toistu. Takaisin asiaan. Meillähän on täällä etelässä miljoona paljon parempaa, betonista tehtyä,  täyttä kermaa olevaa parkkia. Selitys on yksinkertainen. Otin ensimmäisen tatsini bleideihin Levin skeittiparkilla. Levin minillä. Droppaus sisään ja yli yhdeksäntuhannen voiman kipu häntäluussa.
   Kaksyt senttiä korkea flättireili oli vitun kuumottava, ditsit liian jyrkkiä, kaaret valtavia. En halua muistaa yhtäkään parkkia sellaisena. Haluan muistaa, mitä naulasin mistäkin. Levin parkin aion naulata kokonaan. Joka senttimetrin, joka obstaakkelin, jokaikisen pienen yksityiskohdan. Paukuttelen kaikki mahdolliset temput, jotta lopuksi voin todeta kaiken olevan aivan liian pientä ja huonossa kunnossa. Brace yourself Levi. Oh, I forget. You can't brace yourself enough. Valtsu is about to nail you.

puolirandom kuva. Paskaa huumoria, mutta pitää jotenkin jakaa tätä tekstiä taas osiin :D

Lapista suuntaan takaisin niin, että ehin just Rock The Beachiin, helsinkiin, Billy Talenttia ja Stonesouria kattomaan! Rock The Beach on mun tän kesän silmäys musiikki- ja festarimaailmaan, eli odotan paljon!

Jonkun artistin livenä näkeminen on ihan omaa luokkaansa, varsinkin jos show on hyvä, eikä pelkästään musiikkia. Pitit pyörivät hurjina, wall of death, hyvät välispeakit. Parasta on saada laulaa mukana. Kunnon keikan tunnistaa siitä, että ääni lähtee.

Hullunmylly päättyy 27.6 Mukko Street Comppiin, eli (melkein?) jokavuotiseen bleidausskabaan! Ite en tällä  kertaa aio osallistua, koska taitotaso ei todellakaan riitä pro sarjaan, mutta jo kisojen seuraaminen itsessään on siistiä. Siellä nähdään bladeheads!