WHAT IS LOVE? NO.

Mulla on tapana haluta elämältä suuria tunteita, oli ne sitten huonoja tai hyviä. Tää ajattelu on aika paljon vaikuttanut mun elämään, sillä koitan lähes aina välttää neutraaleja loppuja. Niistä jää jotenkin hölmö olo! Taipumukseni ihastua nopeasti johti tänään yhteen neutraaliin loppuun.
Nopeasti, yhden näkemisen jälkeen, olin myyty. Tää kyseinen tyttö tuli juttelemaan mulle facebookissa pari viikkoa sitten. Viimelauantaina eli viikko sit menin lahteen ja käytiin kahvilla. Niin paljon puhuttavaa ja niin kaunis hymy!!
Oli pakko nähdä tää tyttö uudestaan.
Mä annan mielummin tunteiden näkyä, silloin toisten on helpompi muodostaa kuva musta. Vielä toissapäivänä olin aivan sataprosenttisen varma että suutelen sitä työttä kun nähdään. Mun hölmössä mielikuvituksessa asiat on aina muutamakymmentä askelta todellisuutta pidemmällä. Sainkin eilen kuulla epäsuorasti ettei tunne ollut molemminopuolinen. Toisen mieshuolien kuunteleminen on varma friendzone.
But still, toiveikkaana ihmisenä ja sydäntä keventääkseni, vaihdoin suunnitelman pussauksesta tunteista kertomiseen. Nah, nothing special. Suurieleisesti en sitä osannut kertoa, mutta en usko että asioiden suurenteleminen muuttaa niitä. Mielummin sanon asiat miten on ja katon sitten kelpaanko omana ittenäni. Tässä tapauksessa kelpaan omana ittenäni vain kaveriksi.

Ei mua oikeasti sureta miten asiat meni, eihän me olla tunnettu pitkään, enkä oo ylidramaattinen ihminen. Mutta mun on pakko kirjoittaa tästä, koska koko jutusta jäi jotenkin kumma olo. Ei kuitenkaan huonolla tavalla, sillä meidän välit ei tainnu mennä yhtään huonommaksi ja on huippua saada viettää aikaa tän ihanan ihmisen kanssa ihan kaverinakin! Joskus elämä vaan tuntuu kummalliselta, niin kummalliselta.

mulla, ja varmasti monella muulla, on tapana liittää ihastukset ja haaveet biiseihin !