Nopeasti, yhden näkemisen jälkeen, olin myyty. Tää kyseinen tyttö tuli juttelemaan mulle facebookissa pari viikkoa sitten. Viimelauantaina eli viikko sit menin lahteen ja käytiin kahvilla. Niin paljon puhuttavaa ja niin kaunis hymy!!
Oli pakko nähdä tää tyttö uudestaan.
Mä annan mielummin tunteiden näkyä, silloin toisten on helpompi muodostaa kuva musta. Vielä toissapäivänä olin aivan sataprosenttisen varma että suutelen sitä työttä kun nähdään. Mun hölmössä mielikuvituksessa asiat on aina muutamakymmentä askelta todellisuutta pidemmällä. Sainkin eilen kuulla epäsuorasti ettei tunne ollut molemminopuolinen. Toisen mieshuolien kuunteleminen on varma friendzone.
But still, toiveikkaana ihmisenä ja sydäntä keventääkseni, vaihdoin suunnitelman pussauksesta tunteista kertomiseen. Nah, nothing special. Suurieleisesti en sitä osannut kertoa, mutta en usko että asioiden suurenteleminen muuttaa niitä. Mielummin sanon asiat miten on ja katon sitten kelpaanko omana ittenäni. Tässä tapauksessa kelpaan omana ittenäni vain kaveriksi.
Ei mua oikeasti sureta miten asiat meni, eihän me olla tunnettu pitkään, enkä oo ylidramaattinen ihminen. Mutta mun on pakko kirjoittaa tästä, koska koko jutusta jäi jotenkin kumma olo. Ei kuitenkaan huonolla tavalla, sillä meidän välit ei tainnu mennä yhtään huonommaksi ja on huippua saada viettää aikaa tän ihanan ihmisen kanssa ihan kaverinakin! Joskus elämä vaan tuntuu kummalliselta, niin kummalliselta.
tykkäilen sikana sun teksteistä ! :) onneks aussit ei estä mua lukemasta niiiitä :))) kyllä se sieltä vielä löytyy ;)
VastaaPoistakiva että tykkäät :)!! ja juu en epäile mutta joskus turhauttaa :D !
VastaaPoistaEiköhän jokainen oo tän joskus kokenu - perseestä. Mut mää ny vasta huomasin sun blogis ja näyttää hyvältä :)
VastaaPoistahahhah jeeps mutta nokka kohti uusia pettymyksiä! Juuh kiitos :)
Poista